Sivut

Juttuja Seminaarin koululta ja oikeastaan mistä vain

Aloitin tämän blogin kirjoittamisen aikoinaan jo Ojoisten koululla ja jatkoin Seminaarilla. Blogi on ollut pitkään telakalla, kunnes huhtikuussa 2014 into kirjoittamiseen syttyi jälleen. Wanhat jutut löydät sivustolta, uusiakin rupeaa nyt tulemaan.
Seminaarin koulun luomisen yhteydessä kirjoittamani informatiiviset sivut olen poistanut.


Kirjoitan pääasiassa kouluelämään liittyvistä monenlaisista asioista, mutta muutkin asiat kiinnostavat.

Hienoa, jos olet kiinnostunut vierailemaan sivuillani. Palautetta otan mielelläni vastaan sähköpostiini pasi.rangell@hameenlinna.fi

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Lahjakkuutta Tallinnassa

Olen vuodesta 2004 asti ollut tosi kiinnostunut, kuinka tukea lahjakasta oppilasta hänen koulupolullaan. Mielenkiintoni alkoi, kun luokallani oli silloin poikkeuksellisen lahjakas oppilas. Tuskaannuin itseeni, kun en keksinyt, kuinka voisin häntä auttaa. Lisätehtävien monistaminen ei selvästikään ollut paras keino. Onneksi keksin ratkaisun; siitä lähtien olen paljon pohtinut lahjakkaan oppilaan problematiikkaa. Myöhemmin pohdin koulutason tukemiskeinoja, jonka jälkeen aloitimme Tutkimusmatkaajat-projektin vuonna 2005. Sitä on sen jälkeen toteutettu kouluissa, joissa olen matkani varrella ollut reksinä.


Opetushallitus pyysi minua laatimaan Briljantti-nettilehden seuraavan numeron. Briljantti-lehdessä kirjoitetaan erilaisista lahjakkuusteemaan kuuluvia juttuja. Suostuin. Pyysin kirjoittajiksi lisäksi muita opettajia, jotka ovat olleet Tutkimusmatkaajat-jutuissa mukana. OPH julkaisee lehteä osoitteessa www.lahjakkuus.fi -> Briljantti-lehti. Uusin on hämeenlinnalaisten tekoa. Käy katsomassa. Sieltä löytyvät jutut edellä mainitsemistani keisseistä ja muistakin mielenkiintoisista jutuista.

No, edellä lukemasi oli siis prologi siihen, miksi olin OPH:n kutsumana lahjakkuusristeilyllä Tallinnassa. Kerroin siellä Tutkimusmatkaajat-ajatuksestamme ja toiminnastamme aikaisempina vuosina.
Mutta se ei ollut jutun pointti, vaan se, mitä siellä kuulin ja pisti pohtimaan.

Ensimmäinen esiintyjä oli professori Kirsi Tirri. Hän työskentelee sekä Helsingin yliopistossa että Stanfordin yliopistossa USA:ssa. Hän aloitti esittämällä Carol Dweckin mielenkiintoisen ajattelutapa (mindset) pohdinnan. Sen mukaan ihmisellä on kaksi ajattelutapaa: muuttumaton - ja kasvun ajattelutapa.

1. Muuttumaton ajattelutapa (fixed mindset)

Ihmisen älykkyyteen ja persoonallisuuteen liittyvät ominaisuudet perustuvat synnynnäisiin tai pysyviin ominaisuuksiin

Epäonnistuminen on osoitus kyvyttömyydestä jossain asiassa


2. Kasvun ajattelutapa (growth mindset)

Menestys ja ihmisen ominaisuudet ovat harjoittelun ja työn tulosta

Epäonnistuminen on kiinteä osa kehitystä ja oppimista

Näitä kahta kun pohtii ajatuksella ja syvällisesti, huomaa epäonnistumisten tärkeyden. Mikäli päätyy kannattamaan kasvun ajattelutapaa. Toivottavasti myös opettajat ja huoltajat sisäistäisivät kasvun ajattelutavan pohtiessaan kuinka kasvattaa lasta. Muuttumattoman ajattelutavan edustajien kasvatusfilosofia olisi erittäin vahingollista lapselle ja nuorelle.

Erittäin mielenkiintoinen oli Kirsi Tirrin ajatus siitä, miten rohkaista lasta/nuorta kasvamaan. Pitäisikö vaatimustasoa alentaa vai nostaa?
Hän jatkoi vastaamalla kysymykseen. ”Oppilaan oikean tason rehellinen arvioiminen ja konkreettisen avun antaminen oppilaalle on tärkeää.” Me puhumme paljon positiivisen arvioinnin tärkeydestä, joka helposti johtaa hieman ”ei ehkä niin rehelliseen” arviointiin. Hän jatkoi ravisteluamme: ”Jos oppiminen on aina hauskaa ja kivaa, ei hän todennäköisesti opi.” Aika kovin sanottu, mutta siinäkin lienee totuuden siemen. Ei kovan työn tekeminen aina ole hauskaa, mutta se on opittava, jos haluaa hyviä tuloksia. Tämä koskee myös lahjakkaita oppilaita. Jos ei opi tekemään töitä ja harjoittelemaan ankarasti, ei lahjakkuudesta tule mainittavia tuloksia. Kovaa työtä siis pitää opettaa ja myös vaatia. Pitää asettaa korkeat tavoitteet ja antaa lämmintä tukea, kaikille oppilaille! Siinä hyvä ohjenuora meille opetusväelle.

Mitä tämä tarkoittaa meidän jokaisen kohdalla, ei pelkästään opetuksessa? Mielenkiintoista.

Tilasin jo Dweckin kirjan Mindset. Sen verran aihe laittoi ajattelemaan. Löydät halutessasi Tirrin luentorungon sivulta www.lahjakkuus.fi ja sieltä kohta materiaalit.

Paljon itseäni jäi pohdituttamaan hänen ajatuksensa oppilaan elämän tarkoituksen tukemisen yhteydellä kasvun ajattelutapaan. Sen mukaan opettajan tulee ylipäätään tukea oppilaan elämän eri osa-alueita, olla kiinnostunut hänestä. Tämä liittyy myös edellä kirjoittamaani rehelliseen arviointiin ja lämpimään tukeen. Uskon tähän. Varmasti oppilas kykenee parempiin tuloksiin, jos ope on oikeasti kiinnostunut oppilaan elämän osa-alueista ja antaa konkreettista tukea.

Iltapäivällä rantauduttuamme Tallinnaan kävimme kouluvierailulla Viron suurimmassa koulussa, varsin uudessa ja komeassa Viimsin keskkoolissa. Koulussa on 1500 oppilasta luokilla 1-12. Mielenkiintoista. Tilaratkaisuilla oli blokattu hyvin pois suuren oppilasmäärän mahdollinen ongelma. Suuri oppilasmääräkin toimii hyvin, kun asiat on tarkkaan mietitty. Lahjakkuuden tukemiseen heillä ei ollut tuntitilanteissa kovin ihmeellistä lääkettä. Heillä oli koulun jälkeisiä kerhoja, joihin kaikki saivat osallistua pienellä, n. 6 €:n kuukausimaksulla.

Kaiken kaikkiaan Viro ei ole enää pelkkä Suomen pikkuveli, vaan he ovat monessa kohdassa menossa meidän ohi. Virolla on kova kehittämisinto ja vauhti päällä.

Lahjakkuusristeilyllä tajusin taas, että meillä Hämeenlinnassa on tehty hyvää työtä monessakin asiassa. Meillä ei ole mitään hävettävää ja olemme monia kaupunkeja edellä mm. lahjakkuuden tukemisessa. Toki toivoisin minimiä suurempaa tuntikehystä, jotta voisimme jatkaa mm. Tutkimusmatkaajat-projektiamme. Se on tärkeää. Nyt tunnit eivät riitä.

Hyvä koulu on sellainen, joka tukee kaikkia oppilaita, myös erityisen kyvykkäitä.

2 kommenttia:

  1. Tämä on todella mielenkiintoinen aihe. Olen kuullut, että Ojoisilla olette jollakin tasolla tukeneet nk. lahjakkaita oppilaita. Voisitko kertoa siitä lisää?
    PS en tiedä miten kommentin voisi jättää pelkällä nimellä, olette ilmeisesti muuttaneet asetuksia. Niinpä tätä kautta...

    VastaaPoista
  2. Hih, huomasin juuri että tämä olikin vanha blogi. Etsin siis uuden käsiini.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.